DLA-monimuotoisuus ja sen testaaminen
Mitä? Springerspanieleilla sisäsiitos, jalostusurosten liikakäyttö ja näistä johtuen myös autoimmuunisairaudet ovat tällä hetkellä jalostuksen suurimpia haasteita. Sisäsiitos kaventaa rodun monimuotoisuutta ja on uhka rodun terveydelle. MHC-kompleksi (Major Histocompactibility Complex) on tärkeä geenialue, jossa on runsaasti immunivasteeseen vaikuttavia geenejä ja aluetta kutsutaan myös DLA alueeksi. Nämä geenit vastaavat mm. kudosten tunnistamisesta ja vieraiden taudinaiheuttajien tunnistamisesta ja tuhoamisesta. Jos rodun DLA-monimuotoisuus on varsin niukka, altistuu rotu autoimmuunisairauksille kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, addisonin tauti ja immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia. Koirillakin on osoitettu jo useassa autoimmuunisairaudessa yhteys näihin DLA-geeneihin. Niiden testaaminen on tärkeää sairauksien vastustamiseksi ja monimuotoisuuden ylläpitämiseksi omassa kasvatuslinjassa ja koko rodussa. Miksi? * Saisimme lisää tietoa rotujen tilasta: löytyykö kustakin rodusta vain muutama haplotyyppi, kymmenkunta vai onko onko rodun tilanne hyvällä tasolla tässä suhteessa. Tämä saattaisi aikanaan avittaa myös rodun pääsyssä geenitutkimukseen. * Jos testataan jalostukseen käytettävä narttu ja sen 2-3 uroskandidaatin DLA-geenit, voidaan verrata genotyyppejä keskenään. Näin voidaan valita uros, joka eroaa eniten nartun genotyypeistä, jolloin varmistetaan uusien erilaisten geeniyhdistelmien syntyminen tuleville pennuille. Jos narttu ja uros ovat molemmat samaa genotyyppiä, pennut perivät vanhemmiltaan vain samat geenimuodot ja tämä vain kaventaa linjan sekä rodun perimää, minkä lisäksi se saattaa uhata myös koko rodun terveyttä. Tällä hetkellä tutkitut Vuoden 2009 loppupuoliskolla tutkimuksiin osallistui 38 walesinspringeriä ja 3 englanninspringeriä. Springerspanielit ry tuki asiaa osallistumalla kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien walesinspringerspanieleiden tutkimuskuluihin. Selvitys tutkituista koirista saatiin Genoscoperilta kevään 2010 aikana.