Metsästyskoe Suomessa

Metsästys

Suomessa metsästyskokeet järjestetään joko maalintu- (SPME) tai vesilintu- (SPME-V) kokeina. Kokeessa koiranohjaajana voi toimia myös henkilö, jolla ei ole metsästyskorttia. Koirat voivat kilpailla avoimessa luokassa tai voittajaluokassa, saatuaan ensin yhden avoimen luokan 1. palkinnon. Osallistuakseen metsästyskokeisiin koiran tulee ensin suorittaa vesityö hyväksytysti. Metsästyskoe suoritetaan käytännön jahdin yhteydessä jossa myös ammutaan riistaa. Kokeessa arvostellaan seuraavat osa-alueet: haku, ylösajokyky, nouto sekä kokonaisvaikutus.

Haussa arvioidaan haun kuviota, nopeutta, laajuutta ja riistalle pyrkivyyttä. Koiran tulisi edetä ohjaajan etupuolella tehden siksak-kuviota sivuille maastosta riippuen noin 10–25 metrin säteellä ohjaajasta. Haun tulee peittää kuljettu maasto.Ylösajo liittyy saumattomasti hakuun ja koiran tulisi osoittaa riistalle tuleminen ajoissa. Koiran tulisi pysähtyä ylösajosta eikä perään menoa riistalle saisi tapahtua. Noudossa tarkkaillaan koiran tehokkuutta, sitkeyttä ja halukkuutta löytää riista sekä arvostellaan mm. koiran riistaotetta ja sen pyrkimystä tulla suoraan ohjaajan luo. Myös riistan luovutuksen tulee tapahtua ohjaajan käteen. Vesilintukokeen haussa seurataan koiran uintihalukkuutta, uintitaitoa, uintikestävyyttä ja halukkuutta edetä vaikeakulkuisessa kaislikossa. Lisäksi koiralta vaaditaan riittävää tottelevaisuutta ja yhteistoimintaa ohjaajan kanssa.

Käyttövalioksi springerspanieli tulee, kun se on saavuttanut kolme voittajaluokan ykköstulosta SPME- tai SPME-V -kokeesta ja näyttelystä vähintään 15 kk iässä vähintään laatupalkinnon ”hyvä” (H). Vähintään yksi VOI 1 pitää olla vesilintukokeesta. Nykyään käyttövaliot eivät eri rotujärjestöjen alaisten rotujen välillä ole vertailukelpoisia keskenään, koska cockerspanielien valioarvosäännöt muutettiin siten, että niiden ei enää jatkossa tarvitse saada vesilintukokeessa voittajaluokassa ensimmäistä palkintoa vaan riittää kolme VOI 1- tulosta SPME-kokeista.

Metsästyskokeiden historiasta Suomessa

Suomessakin tiedettiin, että spanieleita käytettiin kotimaassaan Englannissa sekä myös Saksassa ja Ruotsissa yleisesti metsästykseen, mutta meillä vain harvat olivat niin tehneet, spanieleita pidettiin vain miellyttävinä seurakoirina. Spanielikerhotoiminnan laajettua myös maaseudulle, alettiin julkisesti keskustella spanielin käytöstä metsästykseen. Helsingissä pidetyssä kokouksessa 15.5.1962 majuri Olli Tikka piti aiheesta alustuksen sekä esitti ohjelman metsästyssääntöjen kehittämiseksi.

Saman vuoden elokuussa järjestettiin sorsanmetsästys Iitissä. Tilaisuuteen osallistui kymmenkunta spanielia, joista vain paria oli käytetty aikaisemmin metsästykseen. Tällöin saatiin vakuus siitä, että Suomessa olevalla spanielikannalla on metsästysvaistot jäljellä.

Ensimmäinen metsästyskokeen sääntöluonnos näki päivänvalon Tampereella helmikuussa 1963. Se perustui saatuihin kokemuksiin myös Ruotsissa sekä erityisesti spanielin arvioituihin mahdollisuuksiin toimia täkäläisissä olosuhteissa. Kokeeseen saisivat osallistua kaikki spanielirodut ja kokeiden tarkoituksena oli ylläpitää ja kehittää spanielien käyttökelpoisuutta metsästyksessä. Kokemuksien karttuessa tehty sääntöluonnos osoittautui kovin vajavaiseksi, joten sitä oli aihetta kehittää edelleen ja niin syntyikin 15.5.1964 mennessä uusittu sääntöluonnos. Näiden sääntöjen mukaisesti järjestettiin epäviralliset kokeet vesilintumetsästyksestä 30.8.64 Vesilahdella. Kokeen perusteella voitiin nyt tarkistaa käyttöön otettua pistelaskutapaa sekä käytettäviä hakuaikoja sekä – alueitten laajuuksia. Suuren yleisön mielenkiinto asiaa kohtaan oli myös herännyt, koetapahtumista mielenkiintoisimmat televisioitiin.

Tammikuussa 1965 valmistui kolmas sääntöluonnos, minkä pohjalta Suomen Spanieliliiton vuosikokous hyväksyi säännöt 28.3.1965 ja ne lähetettiin Kennelliiton hyväksyttäviksi. Säännöt hyväksyttiin SKL-FKK:n valtuuston kevätkokouksessa 8.5.1965. Niitä voitiin hallituksen päätöksellä käyttää muidenkin riistaa liikkeelle ajavien ja noutavien koirarotujen metsästyskokeissa. SKL-FKK:n valtuuston syyskokouksessa 11.12.1965 päätettiin, että spanieleille – ja hallituksen päätöksellä myös muille riistaa liikkeelle ajaville ja noutaville koirille – jotka Suomessa eivät ole virallisesti metsästyskoiria, voidaan myöntää käyttövalion ja kaksoisvalion arvoja samoin perustein kuin metsästyskoirille, mikäli ne ovat saaneet kolme ensimmäistä palkintoa voittajaluokassa spanielien metsästyskokeissa. Ensimmäinen virallinen metsästyskoe 24.8.1965 Vesilahdella osoitti selvästi, että esitetty koira-aines omasi merkittäviä metsästysominaisuuksia, ja että nämä ominaisuudet eräissä yksilöissä olivat erinomaiset. Kokeisiin osallistuneitten koirien ohjaajat osoittivat toiminnallaan myös kyenneensä meillä uuteen aluevaltaukseen, spanielien alkuperäisen tarkoituksen mukaiseen toimintaan. Lars Ehrnroothin englanninspringerspanielinarttu MVA Belairs Bonnie saavutti ensimmäisenä spanielina käyttövalion arvon vuonna 1966. Spanielin metsästyskokeiden SM-kokeet on järjestetty virallisena vuodesta 1998. Mestaruudesta oli epävirallisesti kilpailtu jo kymmenkunta vuotta hieman vaihtelevin säännöin virallisen järjestämisohjeen puuttuessa. Mestaruuden voittanut koira saa nimensä eteen tittelin johon lisätään vuosiluku jolloin titteli on voitettu. Koe on järjestetty vuosittain lukuun ottamatta vuotta 2004 ja 2005, jolloin kokeeseen ei ilmoittautunut vaadittavaa kuutta koiraa. Ensimmäinen virallinen spanielien metsästyskokeen mestaruuskoe pidettiin SPME-kokeena Kauhajoella 24.–25.10.1998. Mestaruudesta on springeriroduista englanninspringereiden lisäksi kilpaillut kaikkina näinä vuosina kolme walesinspringerspanielia. Mestaruuden on kerran voittanut käyttölinjainen cockerspanieli, kahdesti näyttelylinjainen englanninspringerspanieli ja muulloin käyttölinjainen englanninspringerspanieli.

Springerspanielit ry

Metsästys