Englanninspanieli

Terveys ja raportit

Tavoitteena englanninspringerspanielin jalostuksessa on terverakenteinen ja rodulleen tyypillisesti liikkuva koira. Sen on fyysisiltä ja psyykkisiltä ominaisuuksiltaan suoriuduttava alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan ylösajavana ja noutavana lintukoirana.

Terveys- kysely

Ilmoita sairaudesta

DAMS-testatut

Yleistä terveydestä

Englanninspringerspanieli kuuluu Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan, joten jalostukseen käytettävät koirat kuvataan lonkistaan sekä tutkitaan silmäsairauksien varalta.

Jalostustoimikunnan tehtävänä on kartoittaa mahdollisesti muitakin rodussa esiintyä sairauksia. Vaikka englanninspringerspanieli onkin rotuna suhteellisen terve, niin myös tässä rodussa voi esiintyä mm. epilepsiaa, allergioita sekä autoimmuunisairauksia. Näistä sairauksista voi kasvattajien ja jalostustoimikunnan olla vaikea saada tietoja, joten tiedot yksittäisiltä koiranomistajilta ovat tärkeitä. Jalostustoimikunnalle toimitetut tiedot ovat luottamuksellisia ja ne listataan ainoastaan jalostustoimikunnan käyttöön eivätkä näy esimerkiksi netissä kuten PEVISAn alaiset tutkimuslausunnot.

Sekä astutukset ja synnytykset tapahtuvat rodussa yleensä vaikeuksitta. Emät huolehtivat pääsääntöisesti pennuistaan itse, eivätkä pennut tarvitse alkuvaiheessa lisäruokintaa kuin poikkeustapauksissa. Suvunjatkaminen on rodulle elintärkeä asia ja tämän helppouden haluamme rodussa säilyttää.

Paitsi jalostukseen käytettävien yksilöiden, myös ns. tavallisten kotikoirien tutkiminen edistää jalostusta ja antaa jalostustoimikunnan ja kasvattajien tietoon tärkeää informaatiota rodun kokonaisterveydentilasta. Rodun terveys on yhteisvastuullinen tehtävä. Etenkin vanhempia, yli 7-vuotiaita koiria olisi tärkeää silmätarkastaa, koska kaikki perinnölliset viat eivät näy tutkimuksissa nuorella iällä. On tärkeää muistaa, että itse koira ei siitä huonone, vaikka jokin löydös silmissä havaittaisiinkin. Suurin osa sairauksista ei välttämättä oireile (eikä koiraa siksi ehkä ole tutkittu), mutta jalostuksessa ongelmat voivat sukupolvien myötä kertaantua.

Lonkka- ja kyynärniveldysplasia

Vuosittain lonkkakuvatuista englanninspringerspanieleista vuonna 2013 n. 77 % on terveitä (A- ja B-asteisia). C- ja D-astetta oli loput n. 22 % ja E-astetta (vaikea) oli 1 %. Yleisesti tilanne lonkkien kehityshäiriöiden suhteen on parantunut rodussa parin viime vuosikymmenen aikana hienosti, sillä pari kymmentä vuotta sitten sairausprosentti lonkkien suhteen oli vielä n. 30%. Kyynärnivelkuvauksia rodussa tehdään vuosittain jonkin verran. Tulokset osoittavat, että englanninspringerspanielilla ei kyynärnivelen kasvuhäiriöitä juurikaan esiinny. Vuonna 2013 tutkittiin 46:n koiran kyynärnivelet. Näistä 44 oli täysin terveitä (0) ja 2:llä oli tulos 1.

Silmäsairaudet

Tutkituista koirista v. 2013 n. 5% osoitti silmäsairauksien oireita (PRA, HC tai RD). Näistä PRA:ta vastustetaan niin, että tunnetut kantajat pyritään poistamaan siitoksesta ja tunnettuun kantajaan linjaamista vältetään. Linjausta ei suositella myöskään muita perinnöllisiä silmäsairauksia periyttäneisiin koiriin.

Tietoa englanninspringerspanieleiden PRA Cord1 geenimutaatiosta:
PRA:ta aiheuttava Cord 1 -mutaatio on löytynyt ja niinpä englanninspringerspanielit voidaankin DNA-testata tämän PRAn muodon varalta. Lisätietoja voit lukea tästä linkistä. Lisätietoa suomeksi käännettynä tästä linkistä .

DAMS-oireyhtymä

Dyserytropoieettinen anemia and myopatia syndrooma (DAMS) englanninspringerspanieleilla.
(Teksti käännetty Ruotsin springerklubbenin sivuilta)

Dyserytropoieettinen anemia ja myopatiaoireyhtymä (DAMS) on perinnöllinen sairaus, joka vaikuttaa englanninspringerspanieli- ja labradorinnoutajarotuihin. Tälle taudille on ominaista etenevä heikkous, lihasten surkastuminen, lantion raajojen heikkous, nielemisongelmat ja regurgitaatio. Englanninspringerspanielilla oireita ovat myös anemia ja kardiomyopatia.

Tämä oireyhtymä todettiin ensimmäisen kerran kolmella keskenään sukua olevalla koiralla Australiassa 90-luvun alussa. Vuodesta 2019 lähtien Ruotsissa on diagnosoitu seitsemän tapausta, joissa kaikki koirat olivat sukua toisilleen ja myös Australiassa olleille koirille. Tutkimus on johtanut siihen, että EHBP1L1 geenissä on löydetty geenimutaatio, joka johtaa sairauteen. Mutaatiota on havaittu myös pennuilla, jotka kuolivat pian syntymän jälkeen. Perinnöllisyys on resessiivinen, joten jalostus kantajien ja vapaiden eläinten kanssa voi jatkua ilman riskiä uusista sairastuneista yksilöistä. Jalostuksessa, joissa testataan aiottuja jalostuseläimiä, voidaan välttää uusia koiria, joilla on DAMS. Sairauden kanssa eläminen vaikuttaa merkittävästi koiran elämänlaatuun, sillä se ei pysty täyttämään perustarpeitaan, ja ruotsalaiset DAMS-koirat on lopetettu taudin seurauksena 1-7 vuoden iässä.

Oireyhtymässä on kaksi pääosaa:

1. Dyserytropoieesi ; Punasolujen kehittymisen vika, joka johtaa anemiaan (veren puutteeseen), jossa on liian vähän ja pieniä punasoluja, jotka sisältävät vähemmän hemoglobiinia kuin normaalisti, minkä seurauksena niiden muoto muuttuu. Tämä vaikuttaa kykyyn sitoa ja kuljettaa happea. Luuydin lisää sitten tuotantoa ja lähettää eri vaiheissa epäkypsiä punasoluja, joilla on huonompi kyky kuljettaa happea. DAMS-koiran verikokeet osoittavat anemiaa, pieniä punasoluja, joissa on liian vähän hemoglobiinia, ja lisääntynyttä nukleoitujen (epäkypsien) punasolujen määrää.

2. Polymyopatia(heikentynyt lihastoiminta useissa lihaksissa); Voi ilmetä heikkoutena, lihaskipuna, lihasten surkastumisena, ontuvana kävelynä, suun avaamisen ja pureskelun vaikeuksina sekä laajentuneena ruokatorvena . Laajentuneen ruokatorven yhteydessä voi esiintyä syömisvaikeuksia, regurgitaatiota ja nielemisongelmista johtuvaa keuhkokuumetta, mikä voi johtaa hengenvaaralliseen sairauteen. Sairastuneet koirat alkavat oireilla pian syntymän jälkeen ja lihasten surkastuminen etenee ajan myötä, kunnes koira ei voi enää kävellä, hypätä, syödä, juoda ja liikkua vapaasti. On yksilöllistä, kuinka kauan kestää, ennen kuin oireet lisääntyvät siinä määrin, että koira ei voi enää elää taudin kanssa. Kahdella Australiassa sairastuneella koiralla oli myös laajentunut sydän, jota ei kuitenkaan ole havaittu yhdessäkään ruumiinavauksessa olleista ruotsalaisista koirista.

Ruotsin Springerklubben pitää listaa testatuista koirista. http://www.springerklubben.org/wp-content/uploads/2023/08/DAMS-testade-230823.pdf

Testin voi tilata Laboklinilta.

Englanninspringerspanielien jalostustoimikunta rupeaa pitämään listaa testatuista koirista. Viralliset testitulokset voi lähettää osoitteeseen: ess_jalostustoimikunta@springerspanielit.fi

Springerspanielit ry