Harrastukset
MH-luonnekuvaus (Mentalbeskrivning Hund)
Teksti: Tiina Janka, Kuvat: Mari Sirkiä
Mentalbeskrivning Hund eli lyhyesti MH on muun muassa Ruotsissa ja Suomessa käytössä oleva koiran luonteenkuvaus, jossa tarkastellaan koiran luonteenominaisuuksia kuten leikkisyyttä, saalisviettiä, pelkoja ja sosiaalisuutta. Ruotsissa springerspanieleita on luonnekuvattu jo lähemmäs tuhat ja Suomessakin useita satoja.
Ruotsin armeija on kehittänyt luonnetestin (mentaltest) koirille jo vuonna 1939 ja silloin tarkoituksena oli löytää parhaat koirat armeijan tarpeita varten. Tämä testi on lähes alkuperäisessä muodossaan Suomessa käytössä oleva luonnetesti, joka otettiin täällä käyttöön vuonna 1976. Ruotsissa testin kehittelyä jatkettiin useiden yhteistyötahojen kanssa ja Statens Hundskola otti käyttöön MUH (Mentalbeskrivning för Unghundar), jossa tarkoituksena oli kuvata nuorten koirien luonteenominaisuuksia. Hiljalleen tämä kuvaus kehittyi MH:ksi, joka otettiin yleiseen käyttöön Ruotsissa. Vuonna 2003 Ruotsin tietokannassa oli jo yli 27 000 koiraa. Persoonallisuuskuvauksen tarkoitus on lisätä tuntemusta koiran luonteesta ennen koekäyntejä ja jalostuskäyttöä. Kiinnostus kuvausta kohtaan on leviämässä useisiin maihin ja se on jo otettu käyttöön Ruotsin lisäksi myös Norjassa ja Islannissa. Suomessa MH on esitelty ensi kerran vuonna 1996, ensimmäinen Ruotsin sääntöjen mukainen luonnekuvaus on järjestetty Saksanpaimenkoiraliiton toimesta pääsiäisenä 2005. Springerspanielit ry on järjestänyt sääntöjen mukaisia luonnekuvauksia Ruotsissa koulutettujen luonnekuvaajien avulla vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2010 MH-luonnekuvaus virallistui Suomessa, joskin säännöt muuttuivat aavistuksen Ruotsin sääntöihin verrattuna.
Luonteen tarkasteluun liittyy aina ongelmia eikä mikään testi voi olla kaikenkattava. Metsästyskokeet kertovat spanieleiden osalta monesta tärkeästä ominaisuudesta ja eritoten sopivuudesta alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Valitettavasti kokeisiin osallistuneiden määrä on vain pieni murto-osa rekisteröityjen koirien määrästä ja toki koulutuskin vaikuttaa kokeen lopputulokseen. Sen sijaan TOKOn ja agilityn kaltaiset lajit eivät kerro kovinkaan paljon koiran luonteesta, vaikka parempi toki tulos näistä lajeista kuin ei tuloksia lainkaan. Kokeiden vertailtavuus maiden välillä saattaa olla myös ongelmallista esimerkiksi Suomessa ja esim. USAssa tai Ranskassa kokeeseen osallistunut koira saattaa saada kovinkin erilaisen tuloksen. Omat huomiot koirista ovat tietysti kullan arvoisia, mutta millä voit tutustua kaikkiin rodun edustajiin niin erilaisissa tilanteissa, että koirien luonteesta saa luotettavan kuvan?
MH-kuvauksessa on monia hyviä puolia luonteen tarkastelun kannalta ja se kertoo monista springerspanieleille tärkeistä luonteenpiirteistä ilman, että ihminen missään vaiheessa uhkaa koiraa kuten luonnetestissä. Se ei kuitenkaan voi olla metsästyskokeen ja taipumuskokeen korvaava kuvaus koiran ominaisuuksista, vaan kokeen lisäksi käyttökelpoinen apuväline luonteen arvioinnissa. Menetelmän etuihin kuuluu helppo tietojenkäsittely eli tiedot on yksinkertaista muuttaa laskettavaan muotoon. Omiin havaintoihin luotettaessa tämä jää helposti havainnoksi, että yksi saalistaa vähän ja toinen paljon. Koska tiedot ovat laskettavassa muodossa, on myös tulosten analysointi helppoa ja rodulle voidaan laatia persoonallisuusprofiilin. Sen lisäksi voidaan verrata springereitä toisiinsa, muihin lintukoiriin ja palveluskoirarotuihin tai vaikkapa vanhemman jälkeläisiä rodun keskiarvoon. Testattavien ominaisuuksien on useassa tutkimuksessa todettu periytyvän, joten testin tuloksia voidaan käyttää apuna myös jalostuksessa.
Koiran luonteenkuvaus käytännössä
Alkuperäinen käyttötarkoitus oli se, että kasvattaja tilaisi testin koko pentueelle. Ideaali-ikä onkin varsin alhainen eli 12-18 kuukautta, jolloin testi kertoo koiran luonteesta ja käyttäytymisestä jo ennen koeosallistumisia ja jalostukäyttöä. Valitettavasti Suomessa ikärajaksi muodostui 18 kuukautta, jolloin paras ikä tähän nuorille koirille tarkoitettuun kuvaukseen on jo ohitettu. Kyseessä ei ole kilpailu pisteistä tai yksilöparemmuudesta ja osallistumiskynnystä madaltaa myös se, ettei ketään hylätä. Myös paukkuaran koiran kanssa voi osallistua, kunhan ilmoittaa kuvaajalle etukäteen (viimeistään aaveosion jälkeen), ettei halua koiralleen ammuttavan ja silloin testiin tulee maininta tästä.
Lomakkeessa on 10 erilaista testitilannetta ja yhteensä 33 kuvailtavaa kohtaa. Kunkin osion jälkeen lomakkeeseen merkitään koiran reaktio intensiteetin mukaan, jolloin 1 on pienin reaktio ja 5 suurin. Pisteet eivät siis kerro millään tavalla ”paremmuudesta” kuten koelajeissa, vaan yksinkertaisesti reaktion suuruudesta. Esimerkiksi pelkojen suhteen ykkönen (1) kuvaa koiraa, joka ei pysähdy tai pysähtyy pikaisesti räminän kuulleessaan, kun taas viitosen (5) saanut koira juoksee pakoon vähintään viiden metrin spurtilla. Utelias koira menee heti katsomaan haalaria tai räminää ja ruksi laitetaan kohtaan 5, kun taas joku toinen uskaltautuu paikalla vasta kun haalari on laskettu maahan ja näin uteliaisuudesta tulee tulokseksi 1. Useimmat koirat saavatkin tuloksen jostain näiden ääripäiden väliltä.
MH:ssa testinohjaaja kulkee radan koiranohjaajan kanssa ja selittää, kuinka osiot suoritetaan, jolloin luonnekuvaajien (vrt. tuomari suomalaisessa luonnetestissä) tehtäväksi jää tarkkailu ottamatta koiraan millään tavalla kontaktia. Lisäksi testissä on toimitsijoita, jotka mm. leikittävät koiraa, huolehtivat ampumisesta ja muista käytännön asioista. Kuvauksen kesto on noin 35–45 minuuttia. Yleisö saa seurata kuvausta alusta loppuun, kunhan katsojat vain pysyvät hiljaa ja häiritsemättä koiraa.
Nyt päästäänkin itse testin suorittamiseen:
- Kontakti
- tervehtiminen, kuinka koira tervehtii vierasta ihmistä ja vastaa tervehdykseen
- yhteistyö, katsotaan miten helposti koira suostuu tekemään vieraan kanssa yhteistyötä tämän lähtiessä kuljettamaan sitä poispäin ohjaajasta taluttimessa
- käsittely, kuinka koira hyväksyy käsittelyn
- Leikki 1
- Leikkihalu, koiran reaktionopeus saalisärsykkeelle, kun ohjaajan ensin leikitettyä koiraa hän ja testinjohtaja heittelevät rättiä toisilleen koiran yli ja lopuksi testinjohtaja heittää solmurätin noin 10 metrin päähän koirasta
- tarttuminen, millaisella otteella koira tarttuu esineeseen saavuttuaan sen luo
- puruote ja taisteluhalu, miten koira vetää vastaan testinjohtajan leikkiessä vetoleikkiä
- Vieheen saalistus
- takaa-ajo, kuinka koira lähtee saalistamaan liikkuvaa viehettä (kiemurrellen liikuteltava eläintä muistuttava turkis)
- tarttuminen, millaisella otteella koira tarttuu saaliiseen
- Aktiviteettitaso
Koiran käytöstä tarkkaillaan sen odottaessa ohjaajan vierellä 3 minuutin ajan
- Etäleikki eli leikkiminen vieraan ihmisen kanssa 40 metrin päässä
- kiinnostus, kuinka koira kiinnostuu sitä leikkiin kutsuvasta avustajasta
- uhka/aggressio, huolestuuko koira ja miten se reagoi
- uteliaisuus, miten koira lähestyy avustajaa
- leikkihalu, kuinka koira tarttuu rättiin
- yhteistyö, kuinka koira leikkii aktiivisen ja passiivisen avustajan kanssa
- Yllätys
- pelko, kuinka koira reagoi kun haalari nostetaan yllättäen sen nenän edestä ylös
- uhka/aggressio, huolestuuko koira ja miten se reagoi
- uteliaisuus, miten koira toimii tilanteessa, kuinka nopeasti se menee katsomaan haalaria
- jäljellejäävä pelko, koiran reaktioita tutkitaan sen ohittaessa haalaria ohjaajan kanssa tutustuttuaan haalariin aiemmin
- jäljellejäävä kiinnostus kuinka kiinnostunut koira on haalarista sitä ohittaessaan
- Ääniherkkyys
- pelko, koiran reagoiminen yllättävän räminän kuulumiseen
- uteliaisuus, kuinka koira toimii tilanteessa
- jäljellejäävä pelko, koiran reaktioita tutkitaan ohitettaessa räminälaitetta uudelleen (tällä kertaa ääntä ei kuulu)
- jäljellejäävä kiinnostus kiinnostus ohitettaessa räminälaitetta uudestaan
- Aaveet (= kaksi lakanaan pukeutunutta avustajaa saapuu metsän rajasta hitaasti koiraa kohti vuorotellen liikkuen)
- uhka/aggressio, huolestuuko koira ja miten se reagoi
- tarkkaavaisuus, kuinka koira käsittelee tilannetta
- pelko, koiran etäisyys aaveisiin
- uteliaisuus, kuinka koira toimii tilanteessa, kun se päästetään taluttimesta irti
- kontaktinotto aaveeseen, miten koira ottaa kontaktin avustajiin ja vastaa kontaktiin, kun aaveen huppu on riisuttu
- Leikki 2
- leikkihalu, katsotaan, kuinka innokkaasti koira leikkii kuormituksen jälkeen
- tarttuminen, millaisella otteella koira tarttuu saaliiseen (toteutetaan samalla tavoin kuin alussa leikki1)
- Ampuminen
Koiran reaktio ammuttaessa kaksi laukausta taisteluleikin aikana ja kaksi paikalla seisoessa-
MH-luonnekuvauksen etuja:
Arvioinnista on pyritty tekemään mahdollisimman objektiivinen siten, että luonnekuvaaja merkitsee lomakkeeseen koiran reaktion intensiteetetin skaalalla 1–5 eikä siis yritä tehdä johtopäätöksiä sen käytöksestä. Tämä kuvaa koiran ominaisuuksia eikä tarkoituksena ole asettaa koiria paremmuusjärjesteykseen. Tämä takaa kuvauksen sopivuuden erilaisille roduille eikä määrittele ”ihannekoiraa”, joka on varsin subjektiivinen käsitys, se kun voi yhdelle olla rauhallinen ja passiivinen, helppo kotikoira ja toiselle aktiivinen, leikkisä metsästyskoira. Jalostuksen tavoiteohjelmassa toivotaan rotujärjestöjen määrittelevän ihanneprofiili kullekin rodulle. Monesti järkevämpi vaihtoehto tuntuisi kuitenkin olevan se, että rajataan ennemmin pois epätoivottuja ääripäitä kuten ihmisille aggressiiviset koirat.
Osallistumiskynnys on matala, koska koiraa ei millään tavalla tarvitse valmistella luonnekuvausta varten eikä kukaan ihminen uhkaa sitä testin aikana. Testin tapahtumat voisivat periaatteessa tapahtua kävelylenkin aikana: muovipussi puunoksassa heilumassa, sadeviittaan sonnustautunut vastaantulija ja ihminen, joka liekkii koiran kanssa rievulla. Omistaja saa kuvauksen avulla lisää tietoa koirastaan ja varmasti myös vinkkejä sen koulutusta ajatellen. Kasvattajalle kuvaus on tärkeä tiedonlähde, koska hän ei elä kasvattiensa kanssa kokopäiväisesti.
Luonnekuvauksen avulla saa tietoja yhdistelmistä ennen koevalmiutta, tulokset ovat vertailukelpoisia ja lisäksi näin saadaan lisää ennustettavuutta jalostusvalintoihin. Tämä voi olla myös myöhemmin helpottamassa pennunostajaa hänen valitessaan yhdistelmää, josta saisi itselleen sopivan nelijalkaisen ystävän.
Luonnekuvauksen haasteita
Kokonaisuuden hahmottaminen on hankalaa ilman testiin tutustumista ja vielä enemmän koirasta näkee seuratessaan kuvausta paikan päällä. Subjektiivisesta arvostelusta irtaantuminen voi olla hankalaa, vaikka objektiivisuuteen on kiinnitetty hyvin paljon huomiota testitilaisuuden suunnittelussa. Rotuyhdistysten tulisi ottaa vastuu tavoitteiden asettamisesta ja tulosten tulkitsemisesta, mutta ensin tarvitaan paljon kuvattuja koiria kokonaistilanteen hahmottamiseksi. Vertailukelpoisuus tulisi pystyä säilyttämään huolehtimalla järjestelyjen yhteneväisyydestä. Luonnekuvauksen tuloksissa on ongelmia puolustushalun ja aggression määrittelyssä, mutta se ei juuri springerspanieli-ihmisiä haittaa. Mitä vanhempana koira luonnekuvataan, sitä enemmän ympäristö ehtii muovata koiran käytöstä. Sikäli noin (mieluiten alle) 18 kuukauden ikä olisi tulosten luotettavuuden kannalta paljon parempi. Luonteeltaan reippaatkin kennelkoirat reagoivat luonnollisesti voimakkaammin uhkiin kuin kaupunkilaiskoirat, koska kennelkoirien kokemusmaailma on niin rajattu eikä samanlaiseen sosiaalistamiseen ole aikaa tai mahdollisuutta.
Mitä hyötyä tuloksista on jalostuksessa?
Tiedetään, että esimerkiksi koirien arkuus on voimakkaasti periytyvää. Arkuuden määrä voidaan nähdä helposti sekä koirakohtaisesti että rodun tasolla, kun luonnekuvauksia analysoidaan Per-Erik Sundgrenin tietokoneohjelmalla. Tämä ohjelma on yhdistyksen jalostustoimikunnilla ja tulokset on tallennettu ohjelmaan, jossa on voitu laskea rodun keskiarvotulokset ja verrata niitä muihin rotuihin ja Ruotsin tilanteeseen. Tämän analyysin avulla voidaan myös osaltaan alkaa jalostaa luonteita kenties aikaisempaa helpommin. Kenth Svartberg on tutkinut myös, että lajista riippumatta hyvin palveluskoirakokeissa ja lintukoirien metsästyskokeissa pärjänneet koirat ovat rohkeita (Boldness), jolloin ne omaavat paljon leikkisyyttä, sosiaalisuutta, saalisviettiä ja uteliaisuutta/pelottomuutta. Näille yhteistä on myös nopea palautuminen tilanteista. Noutajia tarkastellessa ollaan voitu todeta, että sileäkarvaisetnoutajat ovat lähinnä alkuperäiseen käyttötarkoitukseen sopivia ja omaavat paljon leikkisyyttä, saalisviettiä, sosiaalisuutta ja vähän arkuutta, myös flattien metsästyskeotulokset puhuvat puolestaan. Ruotsin MH-tuloksia tarkastellessa springerspanieleiden osalta ei ihan näin hyvin ole asiat: springerspanielit ovat turhan arkoja, eivätkä kovin innostuneita leikkimään ja etenkin walesinspringerspanielit reagoivat voimakkaasti laukauksiin. Suomessa laukauksensieto walesien kohdalla on paremmalla tolalla, vaikka täälläkin on nähtävissä koirien olevan arkoja ja eikä kovin leikkisiä. Toki poikkeuksiakin löytyy. MH-luonnekuvauksen ja metsästyskoetulosten perusteella pystyy jo päättelemään aika paljon springerin luonteesta. Meillä on jo pystytty laatimaan ensimmäisen jälkeläiskaaviot, tosin vielä turhan pienillä jälkeläismäärillä.