Taipumuskoepäivän kulku
Jos et ole koskaan ollut taipumuskokeissa, mutta palat halusta tietää miten sinne pääsee ja mitä siellä tapahtuu, niin tämä seuraava pätkä on kirjoitettu juuri sinua varten.
Ennen koetta
Ilmoittautuminen
Kun suunnittelet osallistuvasi Spanielien taipumuskokeeseen, niin ensin tarvitsee etsiä sopiva koe ja ilmoittautua siihen. Koekauden kokeet löytyvät esim. yhdistysten tiedotuslehdistä, Koiramme lehden koekalenterista, Kennelliiton tapahtumakalenterista, yhdistysten verkkosivuiltatai sosiaalisesta mediasta.
Sopivan kokeen löydyttyä kannattaa ensin katsoa ilmoittautumisohjeet, josta ilmenee ilmoittautumisaika ja -tapa, koemaksu sekä mahdolliset rajoitukset. Ilmoittautumisohjeista ilmenee myös, että maksetaanko koemaksu etukäteen vai vasta koepaikalla. Yleensä kokeisiin on järjestävän yhdistyksen jäsenillä etusija, mutta muuten kokeeseen otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
Kun ilmoittautumisohjeet ovat selvät, niin sitten vain täyttämään koiran tietoja ilmoittautumiskaavakkeelle ja ilmoittautumisajankohdan tullessa ajankohtaiseksi toimittaa kaavake ilmoittautumisien vastaanottajalle.
Vastausta kokeeseen pääsystä odotellessa on hyvä varmistaa, että koiran rokotukset ovat voimassa!
Jos on onnea matkassa, niin ilmoittautumisajankohdan päätyttyä tulee tervetulotoivotus kokeeseen.
Koepäivän valmistelut
Ennen koepäivää on hyvä lukea koekutsu ja ajo-ohjeet tarkoin läpi, jotta koepäivän aamuna ei tule yllätyksiä. Varmista koekutsusta ainakin kokeen alkamisaika ja mihin aikaan rokotustentarkastus alkaa. Varaa hyvin aikaa matkalle, jotta kerkeät varmasti ajoissa paikalle.
Pakkaa kokeeseen mukaan koiran rekisteripaperit sekä rokotustodistukset, 6m jälkiliina ja valjaat (jos koira on niihin totutettu) sekä itselle säänmukainen vaatetus, jossa mukava viettää mahdollisesti hyvinkin pitkä päivä. Jonkinlaiset vaihtovaatteet kannattaa myös pakata mukaan. Pidä huoli siitä, että mukanasi on koiralle sekä itselle myös riittävästi juomaa.
Koekutsusta kannattaa myös tarkistaa onko koepaikalla mahdollisesti ruokailu vai tarvitseeko ottaa omat eväät mukaan.
Koepäivän aamuna tarkista vielä kerran edellisen kohdan asiat ja lähde ajoissa matkaan. Jos sinulla on narttukoira lähdössä kokeeseen tai koepaikalle mukaan, niin muista tarkistaa, ettei sillä ole alkanut juoksut. Kiimainen koira ei saa osallistua kokeeseen eikä sitä saa edes tuoda koepaikalle!
Muista ehdottomasti ottaa mukaan kokeeseen ilmoitettu koira, sen rekisteri- sekä rokotustodistukset! Muut puutteet ovat sellaisia, että ne luultavasti hoituu jollakin tavalla, mutta ilman koiraa tai sen papereita koe jää lyhyeksi.
Koepäivä
Saapuessasi koepaikalle muista pitää koira koko ajan kytkettynä!
Ensimmäisenä kannattaa käydä ilmoittautumassa koetoimikunnalle, että on saapunut paikalle. Ota mukaan koiran rekisteri- ja rokotustodistukset sillä ne tarkastetaan samalla! Sitten voikin vaikkapa nauttia aamupalaa odotellessaan kokeen alkamista.
Ylituomarin puhuttelu
Sillä kellonlyömällä, kun koe merkitty alkavaksi, kokeen vastaava koetoimitsija kerää kaikki kokeeseen osallistujat kuulolle ja kertoilee heille kokeeseen liittyvistä yleisistä asioista sekä esittelee kokeen tuomarit. Tämän jälkeen annetaan puheenvuoro kokeen ylituomarille.
Koe alkaa aina ylituomarin puhuttelulla. Puhuttelussaan kokeen ylituomari käy läpi kokeen kulun, säännöt ja ohjeet sekä selittää kokeen jokaisen osa-alueen, joten tässä kohtaa kannattaa olla tarkkana. Jos jokin asia puhuttelun aikana tuntuu epäselvältä, niin kannattaa rohkeasti kysyä siihen selvennystä, sillä sama asia saattaa olla myös jollekin toiselle epäselvä. Myös myöhemminkin päivä aikana saa kysyä, jos ei kaikkien kuullen kehtaa!
Ylituomarin puhuttelun jälkeen seuraa koirien suoritusjärjestyksen arvonta ja mahdollisesti tunnistusmerkintöjen tarkistus. Kun nämä on saatu selvitettyä, on aika alkaa koirien taipumusten arvostelu ja sen aloittaa aina Sosiaalinen käyttäytyminen.
Kannattaa muistaa, että se kuka vie koiran Sosiaaliseen käyttäytymiseen ohjaa kyseistä koiraa koko kokeen ajan!
Sosiaalinen käyttäytyminen
Sosiaalisessa käyttäytymisessä tuomari kerää arvostelemansa koirakot ryhmään ja alkaa seuraamaan miten koirat suhtautuu toisiin koiriin sekä ihmisiin. Kun ryhmä on saatu kasaan, niin tuomari käy tervehtimässä jokaista koiraa sekä ohjaajaa yksitellen samalla seuraten koiran käytöstä. Älä siis pidä tuomaria epäkohteliaana, jos hän ei katso silmiisi kätellessään sinua, vaan tuijottaa koiraasi.
Tuomari kiinnittää huomionsa siihen kuinka avoimesti koira tulee tervehtimään häntä vai tuleeko ollenkaan, onko koira innokkaan kiinnostunut hänestä vai onko varautunut ja poisvetäytyvä, jne. Tärkeää on kuitenkin se, että koira antaa tuomarin koskea itseään eikä esitä suurta pelkoa tai aggressiivisuutta, jotka ovat tämän osion hylkääviä tekijöitä.
Kun tuomari on käynyt tutustumassa kaikkiin koiriin, hän saattaa vielä haluta katsoa tarkemmin miten koirat tulevat toimeen vieraiden koirien kanssa. Tällöin yleensä koirien annetaan hieman tutustua toisiin koiriin ja tässäkään kohtaan he eivät saa esittää edellä mainittuja hylkääviä tekijöitä. Sukupuolien väliset erot otetaan kyllä huomioon tarkoittaen esimerkiksi urosten pientä uhittelua toisilleen. Urostenohjaajien kannattaa tässä kuitenkin pelata varman päälle ja pyrkiä välttämään tällaisia kohtaamisia!
Maasto-osiot
Sosiaalisen käyttäytymisen jälkeen ryhmä suuntautuu maasto-osioille, joita on Haku ja laukauksensieto, Jälki sekä Vesityö. Maasto-osioiden Haku ja laukauksensieto ja Jälki voidaan suorittaa kummin päin tahansa, mutta Vesityö tehdään aina viimeisenä. Kaikki koirat suorittavat yhden maasto-osion kerrallaan aiemmin arvotussa numerojärjestyksessä (esim. ensin kaikki suorittavat hakuosion, sitten jäljen ja viimeisenä vesityön). Maasto-osioiden lisäksi on myös Tottelevaisuus, jota arvostellaan koko kokeen ajan, mutta erityisesti noissa osioissa, joissa koira kulkee vapaana.
Maasto-osiot voivat olla kovinkin kaukana kokeen keskuspaikasta, joten useasti niihin joudutaan menemään autolla. Joskus suorituspaikkojen lähellä voi olla todella huonosti pysäköintitilaa, joten voi olla mahdollista, että kaikki ei voi mennä omallaan vaan pitää mennä kimppakyydillä!
Kun koiran vuoronumero koittaa, niin koirakko lähtee tuomarin (ja mahdollisen ampujan) mukaan metsään. Jokaiselle koiralle on varattu maastosta oma puhdas hakualue eli kukaan koira ei pääse tai joudu hakemaan toisen koiran hakualueella. Metsään päästyään tuomari antaa koiran ohjaajalle luvan päästää koira vapaaksi ja kertoo kulkusuunnan. Tämän jälkeen lähdetään rauhallisesti kävelemään annettuun suuntaan ja toivotaan, että koira tekisi mallikasta hakutyötä.
Koiralla on maksimissaan 20 min aikaa näyttää hakutyöskentelyään, mutta vähempikin saattaa riittää. Sääntöjen mukaan koiran olisi tänä aikana näytettävä vähintään 5 min hyväksyttävää hakutyöskentelyä, joka tapahtuu minimissään 10 m etäisyydellä ohjaajastaan, mutta kuitenkin pitäen yhteyttä ohjaajaansa.
Laukauksensiedosta säännöt sanovat, että koira ei saa pelätä noin 25 metrin etäisyydellä siitä ammuttua laukausta, joka ammutaan koiran ollessa menossa poispäin ohjaajastaan.
Käytännössä nämä tarkoittavat seuraavaa. Ensinnäkin koiran tulisi hakeutua itsenäisesti ja halukkaasti metsän hajuille eikä pyöriä pelkästään ohjaajansa jaloissa. Sen tulisi näyttää, että metsän hajut kiinnostavat, mutta samalla se ei saa jättää niiden takia ohjaajaansa. Pelkkä riittävällä etäisyydellä juokseminenkaan ei siis riitä vaan koiran on myös näytettävä nenän käyttöään. Laukauksen osalta tämä tarkoittaa, että koira saa säikähtää laukausta ja jopa hieman ”lamautua” laukauksesta, mutta sen pitää pystyä jatkamaan kuitenkin työskentelyä laukauksen jälkeen. Missään nimessä koira ei saa pelätä laukausta siten, että se lähtee paniikissa juoksemaan autolle tai syvälle metsään, eikä se myöskään saa lopettaa kokonaan työskentelyä laukauksen jälkeen. Kuitenkin jonkinlainen reaktio olisi suotavaa, ettei koiraa luulla kuuroksi.
Haku-osion aikana koiraa saa kehottaa hakuun, jos se meinaa vain pyöriä jaloissa. Ja jos koira meinaa mennä liian kauaksi, niin koiraa saa kutsua lähemmäksi. Jos kehotuksia tulee liian tiuhaan, tuomari saattaa ohjeistaa koiranohjaajaa olemaan hiljaa ja antaa koiralle työskentelyrauha. Koiraa ei saa palkita makupaloilla suorituksen aikana eikä sille saa heitellä mitään keppejä tai noutoesineitä!
Kun tuomari on nähnyt koiran työskentelyä tarpeeksi, hän pyytää ohjaajaa kutsumaan koiran luokseen ja kytkemään sen kiinni. Sääntöjen mukaan koiran tulee tulla kohtuullisessa ajassa kutsusta luokse tai muuten se voidaan katsoa tottelemattomuudeksi!
Jälki
Kun kaikki koirat ovat saaneet hakuosionsa tehtyä, jatketaan koetta laahausjäljillä. Laahausjälki tehdään joko riistaeläimellä tai sitten kaniinilla. Ennen kuin jälkiä lähdetään vetämään, niin koirille annetaan mahdollisuus tutustua käytettävään laahauseläimeen, jotta se ei sitten säikäyttäisi siellä metsässä. Tutustuminen tapahtuu koira kerrallaan, jottei tapahdu mitään yllättävää! Kokeissa on yleensä järjestäjän puolesta jäljen vetäjät, mutta olen joskus muistaakseni kuullut, että kokelaat ovat tehneet jäljet toisilleen.
Jäljellä tarvittiin sitä 6m liinaa ja jos sellaista ei ole mukana, niin yleensä muilta kokelailta saa lainaan. Järjestäjien puolesta tuota on harvoin tarjolla! Jos koiralla on valjaat ja se on niitä tottunut pitämään, niin ne kannattaa pukea jäljelle. Jos taas koiralla ei ole koskaan ollut valjaita päällä, niin silloin melkein kannattaa mennä kaulapannan kanssa.
Kun jäljenvetäjä on saanut jäljen valmiiksi, hän opastaa koirakon jäljen alkupäähän, johon on potkittu n. 30x30cm alkumakuu. Noin 10m päässä lähdöstä on ns. ohjausmerkki, joka kertoo mihin asti koiraa saa ohjata. Jäljen pituus on n. 120m ja se sisältää yhden suoran kulman.
Ohjaajan kannattaa viedä koira rauhassa alkumakuulle ja osoittaa se tarkasti sille. Koiran kannattaa myös antaa haistella alkumakuu rauhassa ennen kuin lähdetään jäljestämään. Kun jäljelle sitten lähdetään, niin pidetään koira jäljellä sen 10m matkan mitä sitä saa ohjata. Tämän ohjauksen voi tehdä ihan valjaista vieden ja samalla osoittaen koiralle jälkeä. Kun tuo 10m matka on kuljettu, niin sitten ei voi tehdä muuta kuin jättäytyä siihen 6m liina päähän ja mennä koiran perässä.
Koiralla on 10 min aikaa suorittaa tämä jälki ja koiran on 5 min kuluessa lähdettävä jäljestämään. Jos koira ei meinaa edetä jäljellä, niin sitä saa sanallisesti kehottaa. Kaikenlainen muu ohjaus on kiellettyä.
Jos koira hukkaa jäljen eikä tuomarin mielestä ole enää palaamassa jäljelle, niin tuomari tuomitsee hukan. Hyväksyttyyn suoritukseen saa tulla yksi hukka.
Jos koira onnistuu jäljestämään kaadolle asti, niin tuomari katsoo vielä kaatokäyttäytymisen. Ohjaajalle tämä tarkoittaa sitä, että ohjaajan tulee pysähtyä ennen kaatoa ja pidättäytyä kehumasta koiraa. Kun tuomari on nähnyt tarpeeksi, niin sitten hän antaa luvan kehuille! Koira puolestaan ei saa pelätä, syödä, eikä myöskään muuten raadella kaatoa. Kaadon täytyy kuitenkin kiinnostaa koiraa ja sen tarvitsee se merkata jollain tavalla kuten nuolemalla, nuuhkimalla tai jopa suuhun ottamalla.
Jälkiosuudella tuomari kiinnittää huomiota koiran jälkivarmuuteen, vainun käyttöön sekä kaatokäyttäytymiseen.
Vesityö
Viimeisenä päästään vesityöosuudelle, jossa koiran tulisi noutaa veteen heitetty riistapukki tai riista ja tuoda se vähintään rantaveteen siten, että ohjaaja saa sen jalkojaan kastelematta. Riistapukki tulisi heittää niin kauaksi, että koira ui vähintään 5m poispäin rannasta. Aikaa tälle suoritukselle on 5 min ja tähän suoritusaikaan sisältyy vielä koiran kiinnikytketyksi saaminen.
Riistapukki on mitoiltaan 2x5x20 cm puinen rima, jonka ympärille on kiinnitetty nippusiteillä riistalinnun siivet. Siivet pitää olla niin hyvin kiinni, etteivät ne irtoa heitettäessä. Riistana saa käyttää mitä tahansa riistaa (säännöissä lukee vain riista), mutta esim. hirvi voi olla aika hankala heittää tarpeeksi kauaksi ja monelle koiralle myöskin liian vaikea noudettava.
Vesityöosuudelle mennessä kannattaa katsella ympäristöstä kiviä taskuun, sillä veteen ei saa riistapukin (tai riistan) lisäksi heittää mitään muuta kuin kiviä. Itseasiassa riistapukkeja on mahdollista käyttää maksimissaan kaksi kappaletta eli jos koira ei jostain syystä huomannut toista pukkia, niin sille voi heittää toisen.
Koiran pitää mennä omin avuin veteen tarkoittaen, ettei sitä saa sinne tönäistä eikä ohjaaja saa mennä sen kanssa veteen. Sanallisesti toki saa kehottaa.
Kun koira tulee suorittamaan vesityötään, niin veden tulee olla puhdas riistapukeista. Jos joku koira ei hae riistapukkeja vedestä annetussa ajassa, niin sitten voidaan käyttää jo vesityön suorittaneita koiria pukkien noutamiseen. Jos tällaisia ei ole saatavilla, niin kokeen järjestäjä poistaa riistapukit järvestä muuta keinoa käyttäen.
Ohjaajan on mahdollista käyttää omia riistapukkeja tai riistaa, mutta ne hyväksytettävä tuomarilla ennen suoritusta.
Jos koiralla on punkkipanta tai vastaava, niin se pitää ottaa ennen vesityötä pois kaulasta!
Tottelevaisuus
Taipumuskokeessa tuomari katsoo koiran tottelevaisuutta koko kokeen ajan. Tottelevaisuus tässä lajissa tarkoittaa, että koiran tulee olla ohjaajansa hallinnassa. Periaatteessa siis riittää, että koiran saa kutsuttua luokseen sekä kytkettyä kohtuullisessa ajassa.
Kokeen päättäminen
Kun koesuoritukset on tehty, niin yleensä maastosta palataan kokeen keskuspaikalle odottelemaan kokeen tuloksia. Tässä vaiheessa päivää on jo kerennyt odottelemaan jo monta kertaa ja pitkä aikaa, mutta vielä olisi jaksettava odottaa vähän lisää, sillä yleensä tässä kohtaa vierähtää vielä hyvinkin pari-kolme tuntia. Parasta tässä on kuitenkin, että saa viettää laatuaikaa samanhenkisten koiraihmisten kanssa.
Kun kokeen sihteeri on saanut arvostelut kirjoitettua puhtaaksi ja ylituomari kertomuksensa valmiiksi, niin vihdoin koittaa aika tulosten julkistamiseen. Ylituomari lukee ensin kertomuksensa kokeen kulusta ja sitten aletaan lukemaan koirakohtaisia arvosteluja. Koska kyseessä ei ole kilpailu, niin tulokset luetaan yleensä aamulla arvotussa suoritusjärjestyksessä. Jokaisen koiran arvostelut luetaan osio osiolta, siten että ensin tulee Sosiaalinen käyttäytyminen, sitten Haku, Jälki, Vesityö, Tottelevaisuus sekä Yhteistyö ja yleisvaikutelma. Osiot on arvosteltu hyväksytyksi tai hylätyksi lukuun ottamatta Yhteistyö ja yleisvaikutelmaa, josta annetaan vain kirjallinen arviointi. Jotta koko koe olisi hyväksytysti suoritettu, niin kaikkien osa-alueiden pitää olla hyväksyttyjä.
Kun kaikkien koirien arvostelut on luettu, niin ylituomari toteaa kokeen päättyneeksi ja kotimatka voi alkaa.
Kirjoittanut: Ville Lahtinen